Työssä käyvän puolison täytyy tukea rahallisesti kotiin jäävää puolisoaan
Jos toinen aviopuoliso jää työttömäksi tai esimerkiksi kotiin hoitamaan lapsia ja hänen tulonsa lakkaavat, täytyy työssä käyvän puolison antaa hänelle rahaa omista tuloistaan. Vaikka puoliso jäisi kotiin vain omasta tahdostaan, ilman mitään varsinaista syytä lopettaa töiden tekeminen, se ei poista puolison elatusvelvollisuutta. Rahaa on annettava pakollisten menojen lisäksi myös henkilökohtaisia menoja varten, kuten esimerkiksi kampaajalla tai parturissa käyntiin.
Oikeudellisesti katsottuna se, kuinka paljon rahaa kumppanille on annettava tai tältä saatava, riippuu aviopuolisoiden eli perheen nettotuloista. Lähtökohtaisesti oikeus katsoo, että niiden tulisi jakautua tasaisesti puolisoiden kesken. Jos siis toisella puolisolla olisi vaikka 6000 nettotulot ja toisella nollatulot, kumpikin olisi oikeutettu 3000 euroon. Jos asiaa joudutaan selvittämään oikeusteitse, elatusvelvollisuuden määrä päätetään oikeudessa kuitenkin aina tapauskohtaisesti.
Lue myös: Aiheuttaako raha riitoja parisuhteessasi? Tässä 5 tyypillistä ongelmaa ja ratkaisua
Riitatilanteessa elatusta voi joutua maksamaan myös takautuvasti
Yleensä avioparit saavat sovittua raha-asiansa keskenään. Jos raha-asioista ei kuitenkaan päästä yhteisymmärrykseen ja paremmin tienaava aviopuoliso ei suostu antamaan rahaa kotona olevalle tai vähemmän tienaavalle kumppanilleen, voi tämä nostaa käräjäoikeudessa kanteen asiasta. Sen seurauksena oikeus voi velvoittaa paremmin tienaavan puolison maksamaan pienituloisemmalle tai tulottomalle puolisolleen kohtuulliseksi katsomansa summan kuukaudessa.
Jos toinen puolisoista ei ole täyttänyt elatusvelvollisuuttaan avioliiton aikana, on elatusta mahdollista saada oikeuden päätöksellä myös takautuvasti – tosin ainoastaan vuoden ajalta ennen kanteen nostamista.
Lue myös: Hävettääkö rahasta puhuminen? Lopeta ujostelu ja toimi näin
Elatusta voi joutua maksamaan jopa eron jälkeen
Elatusvelvollisuus jatkuu lopulliseen avioeroon asti eli myös kuuden kuukauden harkinta-ajan päättymiseen asti. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi yhteisomistuksessa olevan asunnon kulut on loppuun asti maksettava yhdessä, vaikka toinen aviopuoliso muuttaisi jo harkinta-ajalla muualle asumaan. Periaatteessa voidaan myös katsoa, että jos yhteiseen kotiin jää asumaan aviopuolisoista parempituloisempi, täytyisi tämän osallistua pois muuttaneen vuokran maksamiseen, sillä asunnon vuokran katsotaan olevan perheen menoja.
Kun lopullisesta avioerosta tulee tuomioistuimen päätös, päättyy elatusvelvollisuus pääsääntöisesti siihen. Jos oikeus kuitenkin katsoo, että toinen puolisoista ei pysty hankkimaan elantoaan syystä tai toisesta eron jälkeen, saattaa ex-puoliso joutua maksamaan tälle elatusapua vielä avioeronkin jälkeen. Elatusapua saattaa joutua maksamaan, jos ex-puoliso on esimerkiksi avioliiton aikana ollut vain kotona, hänellä ei erotessa ole työtä, muuta varallisuutta tai tuloja, eikä mahdollisuutta lyhyellä tähtäimellä niitä saadakaan.
Eron jälkeen maksettavan elatusavun summat ovat pienempiä kuin avioliiton aikana, eli niiden täytyy kattaa ainoastaan ex-puolison välttämättömät kulut. Eron jälkeen puolisoiden elintasot voivat siis poiketa toisistaan – toisin kuin avioliiton aikana.
Aika, jonka kumppanilleen joutuu maksamaan elatusapua eron jälkeen, on tuomioistuimen päätettävissä tilanteen mukaan. Joissain tilanteissa oikeus on määrännyt elatuskykyisen ex-puolison maksamaan entiselle aviopuolisolleen elatusapua jopa kolme vuotta eron jälkeen. Yleensä se on aika, jonka jälkeen oikeus katsoo, että toisen puolison pitäisi viimeistään pystyä hankkimaan oma elantonsa.
Lue myös: Riihikuivaa rahaa vai mielenrauhaa – Miten nainen voi vaurastua?
Elatusvelvollisuuden ei ole pakko näkyä mitenkään avioparin arjessa
Vaikka puolisoilla olisi erilaiset tulot, asiasta harvoin joudutaan käräjille asti. Nykyaikana aviopuolisot ovat hyvin tasa-arvoisia ja useimmissa talouksissa kumpikin puolisoista käy töissä. Aviopuolisot tekevät vain harvoin rahojen käytöstä tarkkoja kirjallisia tai edes suullisia sopimuksia, vaan asiat sujuvat automaattisesti niin, että molemmat ottavat osaa perheen menojen maksamiseen ja ovat tyytyväisiä tilanteeseen.
Jos toinen puolisoista on suurempituloinen, saattaa hän maksaa enemmän perheen ruokamenoja ja esimerkiksi asunnosta aiheutuvia kuluja. Näin pienempipalkkaisen tuloja menee vähemmän perheen yhteisiin kuluihin ja hän pystyy käyttämään tulojaan enemmän henkilökohtaisiin menoihinsa. Aviopuolisoiden rahat voivat kuitenkin olla vaikka täysin erilliset ja kumpikin puoliso voi maksaa yhteisistä tuloista tismalleen samat summat omista ja toisen tuloista riippumatta, jos se vain sopii kummallekin.
Lue myös: Tuhlaatko tajuamattasi? Näillä vinkeillä säästät jopa tuhansia euroja vuodessa
The post Tiesitkö, että avioliitossa on puolisoiden välinen elatusvelvollisuus? Tätä se käytännössä tarkoittaa appeared first on Anna.fi.