”Puolisollani on Visa-luotto. Jos hän menehtyy, jääkö velka minulle? Olemme aviossa mutta asumme eri osoitteissa. Onko minulla oikeus leskeneläkkeeseen, jos puolisoni menehtyy? Olen 54-vuotias ja olemme olleet naimisissa 15 vuotta.”
Nimim. Rakastunut ylihuolehtivainen, 54
Ihan ensimmäiseksi on tehtävä selväksi avio-oikeuden ja perimisen ero.
Avio-oikeuteen kuuluu omaisuus, jonka puoliso on hankkinut ennen avioliittoa tai sen aikana sekä puolison lahjana, testamentilla tai perintönä saama omaisuus – eli siis käytännössä kaikki omaisuus pankkitalletuksista autoihin, kesämökkiin ja osakesalkkuihin.
Kuoleman jälkeisessä osituksessa avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan puolisoiden kesken tasan. Mikäli kuollut puoliso omisti enemmän, tulee kuolinpesän suorittaa leskelle tasinkoa sen verran, että molemmat omistavat yhtä paljon. Jos leski omisti enemmän, saa hän pitää oman omaisuutensa eikä ole tasingonmaksuvelvollinen kuolinpesälle.
Leskellä tarkoitetaan avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa ollutta henkilöä.
Jos kuolleelta jäi lapsia tai lapsenlapsia, nämä perivät kaiken
Leskellä on avio-oikeus mutta lapsilla perintöoikeus. Jos kuolleelta jäi rintaperillisiä eli lapsia tai lapsenlapsia, perivät nämä kuolleen ja leskellä on vain avio-oikeus.
”Kuollut on kuitenkin voinut määrätä testamentilla perintöään leskelle. Pääsääntöisesti testamentillakaan ei voida jättää rintaperillisiä perinnöttömiksi, koska heillä on oikeus lakiosaan, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta”, varatuomari Anu Juka tiivistää.
Avioehdolla voidaan määrätä, että leskellä ei ole avio-oikeutta kuolleen puolisonsa omaisuuteen. Jos kuolleelta puolisolta jää rintaperillisiä, perivät he tällöin kaiken eikä avio-oikeuden määrittävää ositusta tehdä.
”Jos puolisolla ei ollut rintaperillisiä eikä testamenttia kenenkään muun hyväksi ole, leski perii hänet, vaikka avioehto olisikin tehty”, Juka jatkaa.
Esimerkkikysyjä ei kerro, onko hänen puolisollaan lapsia tai lapsenlapsia. Sekään ei käy ilmi, onko puoliso tehnyt testamentin tai onko parilla avioehtoa.
Kysyjä siis perii puolisonsa, mikäli tällä ei ollut rintaperillisiä eikä testamenttia kenenkään muun hyväksi ole tehty.
Yhteinen laina voi jäädä lesken maksettavaksi
Kumpikin puoliso on kuitenkin vastuussa omista veloistaan.
”Leski ei vastaa kuolleen puolison jälkeensä jättämistä veloista tai Visa-laskuista henkilökohtaisilla varoillaan. Velat maksetaan kuolleen puolison eli kuolinpesän varoista ja omaisuudesta ennen perinnönjakoa”, Juka vastaa kysyjälle.
Jos varoja ei ole, velat jäävät velkojan vahingoksi.
Yhteisestä velasta molemmat puolisot sitä vastoin ovat vastuussa pääsääntöisesti yhtä suurin osuuksin. Jos puolisoilla on esimerkiksi yhteinen asuntolaina, leski voi joutua maksamaan myös kuolleen puolison osuutta siitä, mikäli kuolinpesässä ei ole varoja lainan maksuun.
Lesken tai perillisten on huolehdittava siitä, että perunkirjoitus toimitetaan määräajassa eli pidetään perunkirjoitustilaisuus. Siellä laaditaan perukirja, johon muun muassa kirjataan vainajan varat ja velat kuolinhetkellä.
Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja perukirja on toimitettava verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta.
”Avio-oikeuden mukaista ositusta ja perinnönjakoa ei saa toimittaa ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu tai niistä on asetettu maksun turvaava takaus tai muu vakuus. Lesken ja perillisten on huolehdittava siitä, että ennen kuin ryhdytään ositukseen ja perinnönjakoon, tulee kaikkien vainajan ja kuolinpesän velkojen olla maksettu pois”, Juka kertoo konkreettisista toimista.
Erillään asuminen ei vaikuta leskeneläkkeen saamiseen
Leskeneläke on tarkoitettu taloudelliseksi tueksi puolison kuoleman jälkeiselle ajalle. Se on perhe-eläke, jota voivat maksaa Kela ja työeläkelaitokset. Leskeneläkettä voi saada molemmista samaan aikaan.
”Kysyjällä on oikeus leskeneläkkeeseen, koska hän on puolison kuollessa vähintään 50-vuotias, hän on ollut alle 50-vuotias kun he menivät naimisiin ja avioliitto on kestänyt yli viisi vuotta. Tosin kysyjän puolison on pitänyt olla alle 65-vuotias silloin, kun pari on mennyt naimisiin, jotta leskeneläkkeen ehdot täyttyvät. Puolison ikä naimisiin mennessä ei käy ilmi kysyjän antamista tiedoista”, Juka vastaa.
Erillään asuminen ei vaikuta leskeneläkkeen saamiseen.
”Jos parilla on yhteisiä lapsia, ei edellä mainittuja edellytyksiä vaadita leskeneläkkeen saamiseen. Siinä tapauksessa riittää, että avioliitto solmittiin ennen kuin puoliso täytti 65 vuotta.”
Kela maksaa leskeneläkettä vain alle 65-vuotiaalle leskelle.
Laita omistusasiat kuntoon – varsinkin, jos on jälkeläisiä
Lakipykälät ja ehdot voivat tuntua hankalilta, ja jokaisella parilla on omanlaisensa tilanne.
Toisen kuolemaa ei myöskään haluaisi arjessa ajatella. Kannattaisi kyllä, sillä surun keskellä voimia tarvitaan muuhunkin kuin byrokratian pyörittämiseen. Omaisuuden jaosta voi syntyä myös riitoja, jotka repivät rikki kokonaisia sukuja.
Juka neuvookin selvittämään asiat ennalta ja varautumaan:
”Viimeistään siinä vaiheessa, kun on jälkeläisiä, omistusasiat kannattaa laittaa kuntoon. Yhteisten lasten lisäksi puolisoilla saattaa olla lapsia myös edellisistä liitoista. Uusperheiden kohdalla perimis- ja jäämistöasiat voivatkin olla todella monimutkaisia.”
Varsinkin lapsiperheissä testamentin lisäksi edunvalvontavaltuutus olisi itse kunkin hyvä tehdä. Perintöasioihin liittyviä asiakirjoja pitäisi myös muistaa päivittää tilanteiden muuttuessa.
Onko sinulla talousongelma, johon toivot ratkaisua? Lähetä kysymyksesi: anlukija@otava.fi
