Kolmisen vuotta sitten ekonomisti Anni Marttinen, 32, alkoi tehdä Tiktokiin videoita, joissa puhui kansantajuisesti taloustieteestä. Videoita rytmittivät usein tanssiliikkeet ja Beyoncén kaltaisten artistien biisit.
”Se oli testi. Mietin, löytyykö tämänkaltaisille videoille yleisöä. Se oli myös tapa tuoda esille omaa osaamista ja viedä eteenpäin sitä ajatusta, että talous kuuluu kaikille ja kaikkien olisi hyvä ymmärtää sitä.”
Videot saivat nopeasti positiivisen vastaanoton. Anni työskenteli tuolloin SAK:lla ekonomistina ja sai kehuja johtajatasolta alkaen.
”Sieltä tuli kommenttia, että vau, hauskaa uutta meininkiä.”
Lyhytvideoiden taustalla oli liki vuosikymmenen kokemus eri talouselämän tehtävistä. Kauppatieteiden maisteriksi opiskellut Anni on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt työskennellä jo SAK:n lisäksi valtiovarainministeriössä, Suomen Pankissa, Euroopan keskuspankissa ja SOSTE ry:n pääekonomistina.
Parhaillaan hän toimii väitöskirjatutkijana LUT-yliopiston hankkeessa, jossa etsitään ratkaisuja uuteen talousmalliin, jonka keskiössä ovat ympäristön ja ihmisten hyvinvointi. Hattaratalous-kirjan hän kirjoitti ihmisille, joille taloustieteilijöiden ”munkkilatina” tuntuu luotaantyöntävältä. Kirja ilmestyi tänä syksynä.
Annin tavoite on edelleen sama kuin hänen aloittaessaan lyhytvideoiden tekemisen: ekonomistien tulee puhua taloudesta ymmärrettävästi. Se on Annin mielestä myös demokraattinen teko.
”Työpaikat, sosiaaliturva, infrastruktuuri ja liikenne liittyvät talouteen. Demokratia lisääntyy sitä mukaan, mitä enemmän tiedämme taloudesta. Kun ymmärrystä on vähän, vähenee myös demokratia ja annamme vallan jollekin toiselle.”
Anni Marttinen: Silmät avautuivat Frankfurtissa
Poliittinen kärpänen puri Annia jo teini-iässä. Yläasteikäisenä hänet valittiin vaalien kautta oppilaskunnan edustajaksi. Lukiossa hän oli mukana nuorten Euroopan parlamentissa, jossa jäljiteltiin samanlaisia istuntoja, joissa muun muassa Li Andersson ja Sebastian Tynkkynen ovat viimeisen puolen vuoden ajan istuneet. Harrastus vei myöhäisteini-ikäistä Annia ympäri Eurooppaa.
Lukion jälkeen Anni pääsi opiskelemaan Tampereen kauppakorkeakouluun. Aika yliopistossa kului keynesiläisen ja uusklassisen taloustieteen teorioita päntätessä. Anni ei ollut kuitenkaan samaa mieltä niiden määrittelemästä ihmiskuvasta, eivätkä ne tarjonneet vastauksia häntä askarruttaneisiin kysymyksiin. Kurssitarjonnasta löytyi harvakseltaan muiden taloustieteen koulukuntien esittelyä, puhumattakaan ekologisesta ja feministisestä taloustieteestä.
Toisenlaisille tavoille ajatella ei tahtonut löytyä sijaa myöskään oppilaiden keskuudessa. Pitkään Annista tuntui, että kauppislaiset pitivät itseään muita parempina. Äänestyskäyttäytyminenkin oli yhdenmukaista. Omien valtavirrasta poikkeavien ajatusten esille tuominen tuntui vaikealta.
Moni naisopiskelija jätti kauppakorkeakoulun kesken tai jäi taloustieteen kursseilta pois.
”Ajattelen sen johtuvan pitkälti siitä, että ajatusmaailma, johon piti solahtaa, oli maskuliinista ja tuoton maksimointiin keskittyvää ja yrityskapitalismiin painottuvaa. Se voi olla tukahduttavaa monelle, sillä pehmeämmät arvot jäävät vähemmälle.”
Vuonna 2017 Anni työskenteli Euroopan keskuspankissa Frankfurtissa. Siellä hän tutustui useisiin ulkomaisiin taloustieteilijöihin. Ensi kertaa keskusteluissa esitettiin kysymyksiä siitä, millaista on hyvä elämä ja millainen on oikeudenmukainen järjestelmä. Puheeksi nousivat myös ilmasto- ja tasa-arvoasiat.
Anni Marttinen: Vaihtoehtoja on
Annin mukaan vaihtoehtoisten talousjärjestelmien ajattelu on valtavirtaa muualla Euroopassa. Suomessa keskustelu on syystä tai toisesta edelleen kapeampaa.
”Olen kuullut puhuttavan sen johtuvan siitä, että Suomen yliopistojen resurssit ovat vähäisemmät, mikä vaikuttaa kurssitarjontaan. En ole ihan varma, johtuuko se ihan siitäkään vai onko valta vain keskittynyttä myös yliopistoissa.”
Annin oman talousajattelun keskiössä on luonnon ja ihmisten hyvinvointi. Nykyisessä talouspoliittisessa keskustelussa Annia rassaa toistuva puhe siitä, ettei vaihtoehtoja nykyiselle kuripolitiikalle ole. Hänen mukaansa se ei pidä paikkaansa.
Keskustelu pyörii Annin mielestä liikaa velanoton kauhistelun ja talouskasvusta puhumisen ympärillä. Talouskasvuun pyrkiessä ei huomioida sitä, miten paljon se voi saastuttaa ympäristöä ja keiden selkänahasta kasvu revitään.
”Talouskasvu ei ole tuonut meille globaalisti hyvää elämää. Pikemminkin kasvu on eriytynyt muista indikaattoreista, jotka huomioivat tasa-arvon ja hyvän elämän.”
Valtion velanottoon Anni suhtautuu myötämielisesti, sillä se helpottaa ihmisten elämää ja mahdollistaa esimerkiksi investoimisen ilmastokatastrofin vastaisiin toimiin.
Anni Marttinen uskoo vihreän siirtymän mahdollisuuksiin
Taloustilanne on ollut jo pitkään Suomessa heikko. Miten Anni tasapainottaisi taloutta?
Ei ainakaan niin, että osa kansalaisista tipahtaa köyhyyskuoppaan. Annin mielestä olisi reiluinta, että tuloja valtionkassaan hankitaan puuttumalla verojärjestelmän eriarvoistaviin koukeroihin.
”Tasa-arvoisinta olisi sopeuttaa sieltä rikkaiden päädystä. Suomessahan on jo pitkään puhuttu listaamattomien yritysten osinkotuloverotuksesta, joka on tämmöinen erikoinen poikkeus.”
Ympäristöä kuormittavien, haitallisten maataloustukien lakkauttamista hän pitää myös itsestäänselvyytenä. Vaikka Annin oma talouspoliittinen ajattelu ei pohjaudu talouskasvuun, näkee hän kasvun mahdollisuuksia myös vihreässä siirtymässä. Anni muistuttaa, että Suomesta löytyy paljon osaamista puhtaiden teknologioiden, kuten vetyteollisuuden, suhteen.
”Yritykset, joiden toimintamalli ei ole kestävä, tulevat kaatumaan EU:n asettamien uusien ympäristödirektiivien myötä. Osa yrityksistä taas tulee kukoistamaan tässä uudessa maailmassa.”
Annia harmittaa, että monet näkevät tulevaisuuden niin synkkänä. Hänestä synkästä taloustilanteesta viestiminen on tukahduttavaa niin yksittäisille kansalaisille kuin yritysmaailmalle.
Anni muistuttaa, että toiminta luo toivoa. Hän kannustaa ihmisiä ottamaan enemmän osaa keskusteluun ja osoittamaan mieltään lain puitteissa.
Lue myös Kotiliesi.fi: Minja Koskela kertoo, miten keskenmeno varjosti hänen toista raskauttaan: ”Olin jatkuvasti peloissani”
Soihdunkantajan rooli kuormittaa
Annia kutsutaan Suomen ensimmäiseksi feministiseksi ekonomiksi. Hän on ravistellut mielikuvaa harmaaseen pukuun pukeutuvasta taloustieteilijästä värikkäällä pukeutumisellaan ja tatuoinneillaan. Somessa hän jakaa tiukan talousasian lisäksi videoita itsestään twerkkaamassa.
Vaikka Anni on saanut uransa aikana palautetta epäsovinnaisuudestaan, ei hän koe tulleensa vähätellyksi maskuliinisessa talousmaailmassa. Hän uskoo, että siltä ovat suojanneet hänen persoonallisuutensa piirteet, joiden vuoksi häntä ei jännitä tilan ottaminen.
Välillä soihdunkantajan rooli on kuitenkin kuormittanut.
”Olen kaivannut tueksi muita. On pitänyt miettiä, että haluaako olla siinä roolissa vai olla kuten muut ja jättäytyä sivuun ja elää helpompaa elämää.”
Tiktok-ekonomistina tunnetuksi tullut Anni on sittemmin jättänyt kiinalaisomisteisen alustan sekä X-viestipalvelun. Anni sanoo tulleensa riepotelluksi sillä tavoin, ettei häntä enää huvittanut päivittää somekanaviaan.
”Sosiaalisen median henki on muuttunut paljon siitä, kun aloitin Twitterin käytön vuonna 2018. Keskustelukulttuuri on ollut niin ala-arvoista ilkeilyä, ettei siihen halua laittaa paukkuja.”
Instagramiaan hän päivittää edelleen. Siellä hän kertoi lokakuussa, ettei aio ostaa mitään tavaraa vuoteen. Anni sanoo heränneensä siihen, millaisella voimalla meille mainostetaan asioita erilaisilla somealustoilla.
Vaikka ekonomisti ajatteleekin, että ylikulutusta tulisi hillitä valtion ohjauksella, on yksilön ymmärrettävä oma vastuunsa. Kiinasta tilattu krääsä päätyy lopulta yleensä kaatopaikkojen täytteeksi.
Ostamattomuus ei ole aivan täysin pitänyt, sillä heti alkumetreillä Annin piti ostaa uudet lenkkarit.
”Päätös ostamattomuudesta on kuitenkin aiheuttanut sen, että olen tietoisesti päättänyt heräteostosten ja mainosten kohdalla jättää tavarat ostamatta.”
Anni on tuonut useasti haastatteluissa esille, kuinka jokaiselle kansalaiselle tulisi taata hyvä elämä. Mitä hyvä elämä hänelle itselleen tarkoittaa?
”Perheen kanssa vietettyä aikaa, mielekästä työtä, harrastuksia ja luonnossa olemista. Tasapainoista ja tervettä elämää.”