Lukijan kysymys: Alzheimeria sairastava anoppini ei halua edunvalvontaa. Appeni on kuollut ajat sitten. Onko tapaa myydä kaksi rapistuvaa kesämökkiä ilman hänen suostumustaan? Kukaan suvussa ei halua hoitaa niitä.
Väestön vanhetessa yhä useampi saa muistisairausdiagnoosin. Se aiheuttaa päänvaivaa läheisille, joiden on huolehdittava sairastuneen asioista, kun tämä ei itse siihen enää pysty.
Toisaalta kuka tahansa meistä, myös perusterve keski-ikäinen, voi äkisti menettää päätöksentekokykynsä vaikkapa tapaturman seurauksena.
”Jos henkilö ei pysty terveytensä vuoksi hoitamaan asioitaan, viranomainen määrää holhoustoimilain nojalla hänelle edunvalvojan”, asianajaja Nora Castrén kertoo.
Vuonna 2007 tuli voimaan myös laki edunvalvontavaltuutuksesta.
”Edunvalvontavaltuutus on ainoa tapa vaikuttaa omien asioiden hoitoon etukäteen. Siksi jokaisen kannattaa se laatia – jo ennen kuin ikää tai muistiongelmia tulee”, Castrén korostaa.
Lue myös: Edunvalvontavaltuutus on monelle uppo-outo – se kannattaisi olla jokaisella täysi-ikäisellä
Puute valtuutuksessa voi jopa estää kiinteistön myynnin
Edunvalvontavaltuutus jakautuu kahteen osaan. Taloudellisiin ja omaisuutta koskeviin asioihin kirjataan, miten valtuutettu hoitaa valtuuttajan taloutta, kuten pankkiasioita, kiinteistöjä tai vaikkapa yritysomaisuutta.
Henkilöä koskeviin asioihin kirjataan toiveita asumisesta ja terveydenhuollosta. Tässä huomioidaan myös mahdollinen hoitotahto.
”Taloudellisten asioiden hoitoa varten on ensisijaisen tärkeää tietää henkilön tausta eli muun muassa perhesuhteet, omaisuuden laatu sekä mahdollisen testamentin olemassaolo. Valtuuttajan toiveiden lisäksi ne vaikuttavat merkittävästi siihen, millaisia määräyksiä asiakirjaan täytyy laittaa, jotta asiat saadaan hoidettua”, Castrén sanoo.
Puute tai huomiotta jäänyt seikka edunvalvontavaltuutuksessa voi pahimmillaan jopa estää esimerkiksi kiinteistön myymisen.
”Useissa tilanteissa asiakirjaan olisi hyvä kirjata, että valtuutetulla on oikeus myydä valtuuttajan puolesta kiinteistöjä ja että holhousviranomaisen lupaa ei tarvita. Jos vain myyntiin on valtuutus, mutta lupaa odotetaan kuukausia, moni potentiaalinen ostaja voi kaikota”, Castrén huomauttaa.
Lue myös Kotiliesi.fi: 7 asiaa, joita muistilääkäri ei tekisi – korjaa nämä tavat viimeistään keski-iässä
Kaikkien valtuutettujen ei kannata olla lähisukulaisia
Valtuutetuksi määrätään yleensä läheinen, kuten puoliso tai lapsi, sekä ainakin yksi toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu.
Esteellisyyden vuoksi kaikkien valtuutettujen ei kannata olla valtuuttajan lähisukulaisia.
”Jos kysyjän tapauksessa anopilla olisi edunvalvontavaltuutus, jossa valtuutettuina on vain omia lapsia, he ovat kiinteistökaupan teossa esteellisiä. Lapset ovat nimittäin jo apen kuolinpesän osakkaita eli mökkien kanssaomistajia. Esteetön varavaltuutettu voi hoitaa myynnin, jos tällainen henkilö on hoksattu ottaa mukaan valtuutukseen”, Castrén kertoo.
Moni asia voi siis mennä metsään, ja usein puutteet huomataan vasta, kun edunvalvontavaltuutus on pantu täytäntöön. Tällöin määräyksiä ei voi muuttaa. Asiakirja kannattaa siis laatia asiantuntijan kanssa, vaikka verkosta löytyykin ilmaisia edunvalvontavaltuutuksen pohjia. Muutaman satasen säästö voi käydä myöhemmin kalliiksi.
Pelkkää kiinteistökauppaakin varten voi hakea edunvalvojaa
Kysyjä kertoo appensa kuolleen, joten kesämökit kuuluvat ainakin osittain jakamattomaan kuolinpesään. Anopilla ei ole edunvalvontavaltuutusta tehtynä.
”Anopille valtuutus voitaisiin vielä laatia, jos hän olisi siihen suostuvainen ja jos hän ymmärtää valtuutuksen merkityksen Alzheimerista huolimatta. Jos edunvalvontavaltuutuksessa määriteltäisiin, että valtuutettu voi myydä kiinteistöt ilman lupaa viranomaiselta ja muut apen kuolinpesän osakkaat myyntiin suostuvat, kesämökit voitaisiin myydä valtuutuksen täytäntöönpanon jälkeen”, Castrén kertoo.
Jos edunvalvontavaltuutusta ei ole tai sitä ei tehdä ja jos anopin muistisairaus on pitkällä, anopille voidaan hakea edunvalvojaa holhoustoimilain nojalla. Edunvalvoja voi hakea viranomaiselta lupaa kesämökkien myynnille, jos katsoo myynnin olevan anopin edun mukaista. Edun mukaista myynti on, jos mökeistä esimerkiksi kertyy korkeita ylläpitokustannuksia tai niiden arvo laskee ilman huolenpitoa.
”Läheiset voivat hakea anopille yleistä edunvalvojaa pelkkää kiinteistökauppaakin varten, jos anopin arkiasiat hoituvat muistisairaudesta huolimatta läheisten tuella”, Castrén selventää.
”Kiinteistöjen myyntiä voi helpottaa myös, jos apen kuolinpesään haetaan pesänselvittäjää ja -jakajaa osituksen ja perinnönjaon toimittamista varten.”
Kysyjän tilanteessa mökkien myynti on siis mahdollista, mutta paras toimintatapa vaatii selvittelyä.
Ennenaikaista käyttöä ei tarvitse pelätä
Edunvalvontavaltuutus tehdään tulevaa varten. Ei siis tarvitse pelätä, että valtuutettu ryhtyisi toimeen ennen aikojaan.
”Valtuutus tulee voimaan, kun lääkäri on todennut valtuuttajan terveydentilan tätä vaativan, ja täytäntöönpanoa haetaan holhousviranomaisena toimivalta Digi- ja väestötietovirastolta”, Castrén konkretisoi.
Edunvalvontavaltuutusta voi ja pitää myös päivittää.
”Valtuutus kannattaa tarkistaa noin 10 vuoden välein, koska sitä koskevat käytännöt kehittyvät koko ajan. Tarkistus tulee tehdä ainakin silloin, jos oma tai valtuutettujen elämäntilanne muuttuu”, Castrén muistuttaa.
Juttu on ilmestynyt Annassa 2/2025.