Velka kasvaa, rahat syystä tai toisesta loppuvat. Ulosotto eli velkojen oikeudellinen perintä on viimeinen keino velkojen perimiseen.
Ulosotto koskettaa joka vuosi yli puolta miljoonaa suomalaista.
”Syitä on useita. Yleensä ne ovat aika inhimillisiä”, chat- ja verkkoneuvonnan asiantuntija Liina-Lotta Heinonen Takuusäätiöstä sanoo.
Usein tuloissa on tapahtunut muutos. Ihminen on jäänyt työttömäksi, sairastunut tai eronnut. Oma yritys on tehnyt konkurssin.
Ihminen on saattanut arvioida maksukykynsä väärin ja sitoutunut maksamaan luottoa, lainaa tai osamaksuja enemmän kuin pystyisi. Taustalla voi olla rahapeli-, päihde- tai mielenterveysongelmia, jopa taloudellista hyväksikäyttöä.
”Skaala on tosi iso”, Heinonen sanoo.
Elinkustannusten, kuten ruoanhinnan, nousun sekä sosiaaliturvan leikkausten takia rahaa jää vähemmän käteen.
”Itse huomaan sen esimerkiksi häätöjen määrän lisääntymisenä”, ulosottoylitarkastaja Mila Riekki Ulosottolaitoksesta sanoo.
Riekki on toimeenpannut häätöjä 15 vuotta. Sinä aikana asiakkaat ovat nuorentuneet. Taloudenhallintataidot puuttuvat.
”Häätöasiakkaissa on aika paljon ollut ihan 18-vuotiaita eli juuri ensimmäiseen asuntoon muuttaneita, jotka eivät ole maksaneet vuokriaan. On todella surullista, että jo sen ikäisiltä menee luottotiedot”, Riekki sanoo.
Lue myös Seura.fi: Ulosottoviranomainen näkee työssään karuja kohtaloita, eikä velkaantuminen ole aina omaa syytä – ”Nuorten tilanne harmittaa aika paljon”
Ulosotto aiheuttaa häpeää
Osa ulosotossa olevista on ohikulkijoita. Terveyskeskuslasku jää ehkä vahingossa maksamatta ulkomaanmatkan takia. Ihminen saa ulosoton maksukehotuksen ja maksaa velan eräpäivään mennessä. Ulosotto lakkaa.
Osa asiakkaista päätyy ulosottoon yhä suuremman velkataakan kanssa.
Yksi syy on puhumattomuus.
”Yksilökeskeisessä yhteiskunnassa itsepärjäämisen eetos on vahva. Ihmiset miettivät todella paljon sitä, mitä muut minusta ajattelevat ja millaisena ihmisenä he minua pitävät. Ajatellaan, että ihminen on epäonnistunut, jos hän joutuu ulosottoon”, Liina-Lotta Heinonen sanoo.
Häpeä saattaa lamauttaa tai johtaa peittelyyn. Velkoja maksetaan ottamalla lisää lainaa, luottokortteja, osamaksuja tai pikavippejä. Velkakierre on valmis.
”Työssäkäyvä ihminen, jolla on omaisuutta, pystyy aika pitkään pyörittämään omaa tilannetta uudella lainanotolla”, Heinonen sanoo.
Korttitalo kaatuu, kun rahat pakollisiin menoihin, kuten asuntoon, ruokaan, sähköön, veteen ja puhelinliittymään, loppuvat.
Ulosottoon päätyessä lasku voi olla moninkertainen
Ulosottoon velat päätyvät kahta eri reittiä. Julkisoikeudelliset maksut, kuten verot, terveyskeskus-, päivähoito- ja tarkastusmaksut, ovat suoraan ulosottokelpoisia.
”Ne voivat mennä ulosottoon jo muutaman muistutuslaskun jälkeen. Käytännössä ihmisellä on kuitenkin aina aikaa sopia maksusuunnitelmasta ennen kuin lasku menee ulosottoon. Ei kannata laittaa päätä pensaaseen, vaan lähteä miettimään, miten laskun saisi maksettua”, Heinonen sanoo.
Useimmiten velkoja lähettää ensin yhden tai useamman maksumuistutuksen. Mikäli laskua ei makseta, velkoja saattaa siirtää maksun perintätoimistolle perittäväksi. Ulosottoon velka voi siirtyä aikaisintaan, kun alkuperäisestä eräpäivästä on kulunut noin kaksi kuukautta, ja käräjäoikeus on antanut maksutuomion.
Maksumuistutukset, oikeudenkäyntimaksut, taulukkomaksut ja viivästyskorot voivat moninkertaistaa velan.
”Kahdensadan euron velka voi helposti nousta neljään sataan tai jopa isompaan summaan”, ulosottoylitarkastaja Mila Riekki sanoo.
Lue myös: Maksumuistutus havahduttaa monet – näin kalliiksi unohtunut lasku voi lopulta käydä
Asuntokin voidaan ulosmitata
Kuinka nopeasti ulosottoon joutuminen johtaa maksuhäiriömerkintään ja luottotietojen menettämiseen? Tarkkaa aikaa ei voi sanoa.
”Velkojan pitää hakea käräjäoikeuden maksutuomio, jotta velasta tulee maksuhäiriömerkintä ja sen voi hakea ulosottoon. Ajallisesti puhutaan useista kuukausista, jopa puolesta vuodesta”, Heinonen sanoo.
Tieto käräjäoikeuden tuomiosta menee automaattisesti luottotietorekisteriä ylläpitäville yrityksille. Maksamaton kulutusluotto voi johtaa maksuhäiriömerkintään ilman käräjäoikeuden päätöstä.
Sen sijaan suoraan ulosottokelpoisista julkisoikeudellisista maksuista ei tule maksuhäiriömerkintää heti, jos velkaa voidaan periä asiakkaan tuloista ja omaisuudesta.
”Ulosottolaitos tekee maksuhäiriömerkinnän vain, jos henkilö todetaan varattomaksi. Jos asiakas ei ole maksanut velkaa, eikä hänellä ole tuloa tai omaisuutta, joista ulosmitattavaa rahaa voisi kertyä, toteamme, että hän on varaton. Tällöin asia palautetaan takaisin velkojalle”, Riekki sanoo.
Ulosottokelpoisia ovat muun muassa toistuvat palkka- ja elinkeinotulot, eläke-, äitiys- ja sairauspäivärahat. Myös omistusasunto, auto, pankkitilin varat, perintö, rahastot ja sijoitukset voidaan ulosmitata.
”Oma koti on aina viimesijainen realisoitava. Mutta kyllä asuntojakin ulosmitataan ja joudutaan myymään”, Riekki sanoo.
Sosiaaliavustuksia ja -tukia, kuten toimeentulo- ja asumistukea sekä lapsilisää, ei ulosmitata.
Saako työnantaja tietää työntekijän ulosotosta?
Ulosoton asiakas saa ennakkoilmoituksen, jossa käy ilmi palkan tai omaisuuden ulosmittauksen alkamisaika. Usein herää huoli, saako työantaja tietää ulosotosta.
Ulosottorekisterin tiedot ovat julkisia, ja kuka tahansa voi saada ne tilaamalla.
”Totta kai kyse on salassa pidettävästä tiedosta. Työnantaja ei saa siitä alkaa kahvipöydässä puhua”, Riekki sanoo.
Tieto ulosottoon maksamisesta ei mene työnantajalle, mikäli velalliselle laaditaan palkan ulosmittauksen sijaan maksusuunnitelma.
Velkojen päästäminen ulosottoon voi olla viisasta
Joskus ulosotto on ihmisen etu. Ulosotto katkaisee velkakierteen, sillä maksuhäiriömerkintä estää uusien lainojen ja luottojen oton.
Perinnässä kaikki rahat voivat kulua velkojen maksuun, ulosotossa eivät. Ulosoton suojaosuus varmistaa, että ihmiselle jää rahaa elämiseen.
”Ulosotto ei ole suositeltavaa, mutta se voi olla viisain valinta. Ihminen pystyy maksamaan pakolliset kulut, kuten vuokran ja ruoan, paremmin”, Liina-Lotta Heinonen sanoo.
Palkasta voidaan ulosmitata enintään puolet, useimmiten yksi kolmasosa.
”Todellisuudessa rahaa jää yleensä käyttöön enemmän. Jos mietitään keskituloista, pari tonnia nettona kuukaudessa tienaavaa henkilöä, niin parista tonnista noin yksi kolmasosa maksetaan ulosottoon. Käyttöön jää enemmän rahaa kuin reilun 900 euron suojaosuus”, Heinonen sanoo.
Huollettavat lapset nostavat suojaosuutta.
”Keskituloinen ihminen, jolla on vaikka neljä lasta, ei käytännössä maksa ulosottoon mitään.”
Velkajärjestely on monelle pelastus
Ulosotto päättyy, kun velallinen maksaa velkansa. Maksuhäiriömerkintä poistuu kuukauden kuluessa luottotietorekisteristä.
Ulosotto lakkaa myös silloin, kun velkaa maksetaan toista reittiä. Ulosottolaitos voi todeta velallisen varattomaksi ja siirtää velat takaisin velkojalle perittäväksi.
Muita vaihtoehtoisia velan hoitotapoja ovat hyvinvointialueen myöntämä sosiaalinen luotto, Takuusäätiön takaus järjestelylainaan ja käräjäoikeudesta haettava yksityishenkilön velkajärjestely. Velkajärjestelyssä velallinen lyhentää velkaansa maksuohjelman perusteella, useimmiten kolmen–viiden vuoden ajan.
”Kun aika on täynnä, se on siinä. Käytännössä velkoja voi saada paljonkin anteeksi. Velkajärjestely on monelle pelastus”, Riekki sanoo.
Kaikki velat vanhentuvat aikanaan. Julkisoikeudelliset maksut vanhenevat viidessä vuodessa, muut velat lopullisesti 15–25 vuodessa.