Olen vakituisessa työssä, josta saan kohtalaista palkkaa. Palkka riittää juuri pakollisiin menoihin, kun katsoo tarkasti esimerkiksi ruokaostoksilla tuotteiden hinnat. Sähkön, vakuutusten ym. hinnat ovat nousseet valtavasti. En matkustele enkä osta vaatteita ennen kuin vanhoja ei enää pysty korjaamaan. Miten saan rahat riittämään, kun vajaan 10 vuoden kuluttua jään eläkkeelle ja tulot vielä pienenevät nykyisestä?
Nuukailija
Paras tapa varautua eläkkeeseen on mennä töihin – mihin tahansa töihin ja mahdollisimman nuorena.
”Nykyisin työeläke alkaa kertyä 17-vuotiaasta lähtien, kysyjän tapauksessa eläkettä on alkanut kertyä 23-vuotiaasta. Kaikki palkka kerryttää työeläkettä, myös kesätöistä saatu”, Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi tiivistää.
Eläkejärjestelmämme on kuitenkin sen verran kattava, että jokainen saa jotain – täysin tyhjän päälle kukaan ei eläkkeellä jää. Toki oman tulevan eläkkeensä suuruutta kannattaa jo työuran aikana tarkastella ja miettiä, riittääkö se itselle.
”Kertyneet eläkkeet voi tarkistaa työeläkeotteesta. Se joko postitetaan kotiin kolmen vuoden välein tai voi valita sähköisen version, johon pääsee työeläke.fi-palvelusta. Työeläkeotteesta on hyvä katsoa myös, että kaikki työsuhteet vuosien varrelta on varmasti kirjattu”, Hietaniemi neuvoo.
Lopullisen työeläkkeen suuruus on pääsääntöisesti noin 50 prosenttia viimeisimmästä palkasta, mikäli on ollut töissä koko työuran. Poikkeuksia on molempiin suuntiin työhistoriasta riippuen.
Varhennetulla eläkkeellä on hintansa
Eläkeikä on sidottu syntymävuoteen. Se nousee asteittain, ensin kolmella kuukaudella per syntymävuosi. Esimerkiksi vuonna 1961 syntyneet pääsevät eläkkeelle aikaisintaan 64 vuoden ja 9 kuukauden ikäisinä. 1962–64 syntyneiden eläkeikä on puolestaan 65 vuotta. Sen jälkeen nousu on enintään kaksi kuukautta per syntymävuosi. Nykyiset viisikymppiset pääsevät noin 66-vuotiaina eläkkeelle.
Eläkeiän nousu perustuu eliniän pitenemiseen. Ihmiset ovat aikaisempaa terveempiä, eivätkä työt ole yhtä fyysisiä kuin ennen.
Toisaalta työkuormaa voi halutessaan pienentää osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä. Ikäraja sillekin nousee syntymävuoden mukaan. Vuonna 1964 syntyneet pääsevät osittaiselle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana.
On kuitenkin hyvä muistaa, että varhennetulle eläkkeelle jäämisen hintana on pysyvästi pienempi kuukausieläke sitten, kun jää varsinaiselle eläkkeelle.
Lue myös Kotiliesi.fi: Pirkko, 83, päätti välttää yksinäisen vanhuuden ja muuttaa yhteisöön: ”Olen hirveän yksin maailmassa, kun olen perheetön”
Samaan aikaan voi saada täyttä eläkettä ja palkkaa
Tulevan eläkkeen pienuus saattaa mietityttää, mutta Hietaniemi lohduttaa: jos eläkkeelle jäämiseen on vielä kymmenisen vuotta, summaan voi vaikuttaa.
Ensinnäkin voi miettiä, olisiko vielä mahdollista vaihtaa parempipalkkaiseen työhön tai saada lisäansioita toisesta työstä.
Jos terveys sallii ja motivaatiota riittää, eläkkeelle jäämistä voi myös siirtää.
Pääsääntö on, että mitä enemmän tienaa ja mitä myöhemmin eläkkeelle jää, sitä suurempi tuleva eläke on.
”Periaatteessa yläikärajaa eläkkeelle jäämiselle ei ole, mutta työnantaja voi päättää työsuhteen, kun työntekijä täyttää – syntymävuoden mukaan – joko 68, 69 tai 70 vuotta”, Hietaniemi kertoo.
Eläkkeeltä voi myös palata töihin, vaikkapa osa-aikaiseksi tai tekemään tietyn projektin.
”Tällöin on aina tehtävä uusi työsopimus. Henkilö voi saada samaan aikaan sekä täyttä eläkettä että palkkaa. Kukin eläkkeellä aloitettu uusi työ kartuttaa edelleen myös eläkekertymää.”
Eläkkeellä voi myös ryhtyä yrittäjäksi. Eläkevakuuttaminen vanhuuseläkkeellä ollessa on vapaaehtoista, eli YELia ei ole enää pakko maksaa.
Kirjaa kuukausittaiset menosi nyt
Vielä työssä ollessa on hyvä kirjata kuukausittaiset menonsa ja arvioida, riittääkö tuleva eläke nykyisen elämäntavan ylläpitoon. Vai pitääkö esimerkiksi miettiä halvempaan asuntoon muuttamista, omaisuuden myymistä tai esimerkiksi kaukomatkojen vaihtamista lähireissaamiseen? Eläkkeelle jäädessä voi myös olla aika kaivaa säästöt esiin tai pohtia sijoitusten realisointia.
Toisaalta jotkut asiat elämässä saattavat myös tulla eläkkeen myötä edullisemmiksi.
”Rahaa säästyy esimerkiksi työmatkaliikenteen poisjäännistä ja siitä, että työpaikalla syömisen sijaan alkaa valmistaa itse ruokaa. Monien paikkojen sisäänpääsystä ja esimerkiksi harrastuksista saa eläkeläisenä alennusta”, Hietaniemi muistuttaa.
Kun tulot eläkkeelle jäädessä alenevat, myös veroprosentti pienenee.
Kelan takuueläke ja tuet helpottavat elämää
Jos työeläke jää yksin asuvalla noin 1 600 euroon kuukaudessa ja puolison kanssa asuvalle noin 1 440 euroon, sen päälle saa lisäksi kansaneläkettä. Jos henkilölle ei ole kertynyt työeläkettä ollenkaan tai se on jäänyt todella pieneksi, saa Kelan maksaman takuueläkkeen. Se turvaa, että kaikki suomalaiset saavat vähimmäiseläkkeen eli 986,30 euroa kuukaudessa.
Vuosikymmenet kotiäiteinä olleet naiset eivät esimerkiksi ole ehtineet kartuttaa työeläkettä, ja naiset ovatkin Hietaniemen mukaan yliedustettuina kansaneläkkeen saajissa.
Pienen eläkkeen lisäksi voi hakea etuuksia, esimerkiksi asumis- ja toimeentulotukea. Reseptilääkkeisiin, sairaanhoitoon sekä siihen liittyviin matkakuluihin saa eläkkeellä niin ikään tukea.
Juttu on ilmestynyt Annassa 13/2025.
