Sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa eletään tuulisia aikoja. Geopoliittiset mullistukset heijastuvat myös maailman talouteen.
”Yleensä voidaan tehdä edes jonkinlaisia ennusteita siitä, mitä tuleman pitää, mutta tällä hetkellä jopa skenaarioiden luominen on harvinaisen hankalaa. Se näkyy sijoitusmarkkinoilla epävarmuutena – ja volatiliteettina eli kurssiheiluntana. Tuotot voivat heilahdella pörsseissä jopa prosentteja päivässä”, rahoituksen professori Peter Nyberg sanoo.
Epävakaassa maailmantilanteessa kurssit hakevat suuntaansa ja reagoivat uutisiin nopeasti. Ne eivät siis pelkästään laske vaan myös nousevat.
”Kun maailmassa tapahtuu, osakekauppa vilkastuu, koska ihmisillä on erilaisia tapoja reagoida. Toiset kestävät riskiä paremmin kuin toiset”, Nyberg jatkaa.
Ja vaikka Suomen osakemarkkinoilla menisi tänään hyvin, huomenna käyrä voi olla jo laskeva. Yhdysvaltain pörssin tapahtumat säteilevät noin vuorokauden viiveellä Suomeen.
”1990-luvun alun jälkeen pörssien yhteisliikkuvuus eli kurssien kulku samaan suuntaan on lisääntynyt todella paljon”, Nyberg sanoo.
Lue myös: Oletko saamaton säästäjä? Asiantuntija kehottaa suhtautumaan sijoittamiseen kuin hampaidenpesuun
Kotimaiseen markkinaan enintään 5 % osakemäärästä
Rahoituksen professorin mukaan suomalaiset ovat maailman mittapuussa varovaisia ja turvallisuushakuisia sijoittajia. Turhan moni makuuttaa edelleen rahojaan pankkitilillä, missä ne eivät juuri kasva korkoa, päinvastoin.
”Inflaatio on ollut kautta historian pankkien talletuskorkoja kovempi. Pankkitilillä varat siis aina loppupeleissä vähenevät, koska rahan arvo laskee”, Nyberg muistuttaa.
Pörssivarallisuutemme on pieni verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Se johtuu siitä, että osakesijoittaminen on Suomessa vielä suhteellisen nuorta
”Ne suomalaiset, jotka sijoittavat, suosivat rahastosijoittamista. Mutta olipa kyse sitten rahastojen kautta tapahtuvasta tai suorasta osakekaupasta, meillä sijoitetaan nimenomaan kotimaiseen markkinaan. Se ei ole kuitenkaan välttämättä viisasta. Varsinkin epävakaina aikoina kannattaisi hajauttaa entistä enemmän”, Nyberg neuvoo.
Jos laittaa kaikki munansa samaan koriin – eli pelkästään kotimaisiin yrityksiin – voi käydä köpelösti.
”Jos Suomella alkaa mennä taloudellisesti huonosti, työpaikka voi lähteä alta. Samaan aikaan myös suomalaisten osakesijoitusten arvo laskee. Tässä tilanteessa omaa henkilökohtaista taloutta pelastaisi, kun sijoituksia olisi myös esimerkiksi Aasiassa ja Euroopassa. Ne kaikki tuskin laskevat samaan aikaan, tai ainakaan jokainen yhtä paljon, eli jostain saisi puskuria omalle taloudelle”, Nyberg konkretisoi.
Hänen mukaansa kotimaiseen markkinaan kannattaisi sijoittaa maksimissaan viisi prosenttia koko osakemäärästä.
Hajauttamista olisi hyvä harrastaa paitsi maantieteellisesti myös lukumääräisesti. Salkkuun kannattaisi siis Nybergin mukaan haalia useamman kuin kahden tai kolmen eri yhtiön osakkeita.
Paniikkiratkaisuille ei ole syytä
Sijoittamisessa tulee katsoa tulevaisuuteen.
”Historian valossa tiedetään, että pitkän aikavälin tuotto on yleensä aina positiivinen. Vaikka sijoitus välillä notkahtaisi alaspäin, se tulee jossain vaiheessa taas nousemaan, ja lopulta olet luultavasti voitolla”, Nyberg analysoi.
Jos ylimääräistä sukanvarressa siis on, sijoittaminen kannattaa aloittaa mieluummin heti eikä vasta vuoden päästä. Ja jos on jo sijoittanut tähänkin asti, kannattaa jatkaa. Paniikkiratkaisuille tai sijoitusten realisoinnille ei ole syytä.
”Sijoitussuunnitelmaa ei tarvitse tässä vaiheessa muuttaa, paitsi hajauttamalla laajemmin. Tai, jos on mahdollista siirtää osa sijoituksista vähäriskisempiin kohteisiin, kuten korkorahastoihin, sen voi tehdä. Mutta muutos ei hyödytä, jos välissä joutuu maksamaan veroja”, Nyberg neuvoo.
Riskien pelottaessa tai oman talouden horjuessa voi myös pienentää kuukausittaista sijoitusmääräänsä.
Lue myös Kotiliesi.fi: Heidi, 25, säästää ja sijoittaa, jotta voi lopettaa työt 45-vuotiaana: ”Kun viimein pääsisi eläkkeelle, on valmis hautaan – en halua sellaista”
Sota romahduttaa pörssin, mutta nousukin on vielä mahdollinen
Jos Suomi ajautuisi sotaan, pörssi todennäköisesti romahtaisi. Pelkästään suomalaisiin pörssiyhtiöihin sijoittanut siis menettäisi luultavasti ainakin puolet sijoituksistaan, ehkä jopa enemmän.
”Se tiedetään tutkimusten valossa, että sotaa käyvissä maissa pörssikurssit reagoivat negatiivisesti. Sodan jälkeen voittajavaltioiden pörssit lähtevät kuitenkin nopeaan nousuun. Mutta toisaalta, kun bolsevikit ottivat sisällissodan seurauksena vallan Venäjällä, koko pörssi lopetettiin”, Nyberg kertoo.
Suomen joutuessa konfliktin keskiöön sijoittaja siis menettäisi sijoituksiaan, mutta ei suinkaan kaikkea.
Peter Nyberg on Aalto-yliopiston rahoituksen professori. Hän on perehtynyt erityisesti arvopaperimarkkinoiden hinnoitteluun ja sijoittajapsykologiaan.