Suomen tunnetuimpiin ja menestyneimpiin asuntomyyjiin lukeutuva Andrei Koivumäki, 36, on opetellut viime vuosina suhtautumaan rahaan uudella tavalla.
”Elin pitkään sitku-elämää. Ajattelin, että elämäni on hyvää vasta sitten, kun minulla on miljoona, viisi miljoonaa tai kymmenen miljoonaa. Onneksi tajusin, etten voi olla tyytyväinen siihen, mitä minulla on, jos jatkuvasti mietin, että rahaa pitäisi olla enemmän.”
Andrein tapa käyttää rahaa on vuosien saatossa muuttunut. Varhaislapsuudessaan Pietarissa hän näki paljon köyhyyttä. Perhe muutti Suomeen Lappeenrantaan, kun Andrei oli neljävuotias.
”Olen nähnyt sen todellisuuden, jossa ihmiset joutuivat seisomaan leipäjonoissa. Sen takia olen aina pelännyt, että rahani loppuvat. Lapsuudenkodissani rahankäytöstä ei koskaan puhuttu. Kun ryhdyin kiinteistönvälitysalalle, aloin nopeasti tienata kunnolla ja siitä sokaistuneena aloin kuluttaa valtavasti. Halusin hankkia hienoja ja kalliita asioita, sillä minulle ne tarkoittivat, että olin menestynyt. Saatoin maksaa tonnin jostain Louis Vuittonin t-paidasta.”
Yksi erikoisimmista hankinnoista oli 50 000 euron kello.
”Ajattelen sitä sijoituksena, sillä se on kasvattanut arvoaan 20–30 prosenttia. Tänä päivänä en käyttäisi rahojani tuollaiseen. En silti häpeä tuhlailuani, sillä olen tienannut jokaisen sentin ja maksanut niistä verot. Miksi minun pitäisi salailla sitä, jos tienaan jossain kuussa sata tonnia? Toivon, että olisin tajunnut aiemmin ryhtyä sijoittamaan asuntoihin ja osakkeisiin. Uskalsin ostaa ensimmäisen oman asuntoni vasta oltuani neljä vuotta asuntomyyjänä.”
Lue myös: Kauneusyrittäjä Juri Silvennoinen, 51, tuhlaa ulkonäköönsä – kallein teko maksoi itsensä takaisin
”En saa kalliista autostani samanlaista iloa kuin ennen”
Andrein mielestä hänellä menee autoon ja ulkona syömiseen nykyään liikaa rahaa.
”En saa kalliista autostani samanlaista iloa kuin ennen. Siihen menee joka kuukausi jonkun ihmisen kuukausipalkan verran rahaa. Olen ostellut hienoja tavaroita, koska halusin tietää, miltä niiden omistaminen tuntuu. Nyt se nälkä on tullut tyydytetyksi, sillä olen saanut ostettua kaiken, mistä unelmoin.”
Andrein uudenvuodenlupauksiin kuuluu se, että hän tekee enemmän ruokaa kotona.
”Kokkasin viime vuonna ehkä 20 kertaa kotona. Haen lounaan ja iltapalat aina ravintolasta. Ulkona syömiseen saattaa mennä jopa 500 euroa viikossa.”
Vaikka Andrein kuluttaminen on nykyään maltillisempaa, hän uskoo edelleen, että rahaa pitää olla valmis käyttämään, jotta sitä voi saada lisää.
”Uskon, että rahan pitää kiertää, jotta sitä tulee, ja jos rahaa ei käytä, ei sitä myöskään tule. Jos pihistelee ja pelkää, etteivät rahat riitä, ne eivät tule koskaan riittämään. Olen itse tuhlannut hyvän määrän, mutta nykyään käytän rahat mieluummin ulkomaanreissuihin, joista voin saada hienoja kokemuksia.”
Lue myös Kotiliesi.fi: Johanna osti vahingossa arvotalon ja on sijoittanut huikeita summia sen pelastamiseen: ”En saa tästä koskaan rahojani takaisin”
”Tyttöystäväni mielestä rahankäytössäni ei ole logiikkaa”
Andrei on aina ollut nopea tekemään ostopäätöksiä. Jos hän näkee jotain itselleen mieluista, hän ostaa sen heti. Viime vuonna hän osti yli 20 asuntoa ja teki puolet kaupoista nettikuvien perusteella käymättä asunnoissa. Kaikki sijoitukset eivät ole menneet nappiin.
”Olen tehnyt vääriä valintoja, joiden seurauksena on sulanut useita kymppitonneja parissa päivässä. En harmittele niitä, koska jos en olisi tehnyt virheitä, en olisi myöskään oppinut niistä enkä välttämättä olisi tehnyt voittoa jossain muualla.”
Kalliista ostoksista huolimatta Andrei on tarkka rahankäyttäjä.
”Olen varmistanut, etten tee kalliita hankintoja viimeisillä rahoillani tai velaksi. Tyttöystäväni mielestä minulla ei kuitenkaan ole logiikkaa siinä, miten ja mihin käytän rahaa. Kuulen aika usein lähipiiriltäni, että olen tietyissä asioissa ihan sairaan nuuka.”
Saituus näkyy padelkentällä, jonne Andrei ei raaski ostaa uusia palloja.
”Padelissa pallot kuuluisi vaihtaa melkein joka pelin jälkeen. Minulla on käytössä kuukauden vanhat pallot, joita olen säilyttänyt kylmässä autossa. Olisi minun vuoroni ostaa uudet pallot peliporukallemme, mutta vakuuttelen heille, että vanhat pallot ovat vielä ihan hyvät.”
Juttu on ilmestynyt Annassa 6/2025.