Monien henkilökohtainen talous on tiukilla. Ekonomisti Kati Ahonen Eläketurvakeskuksesta kertoo, miten omaa talouttaan kannattaa hoitaa ja mihin ei kannata sortua.
Kuinka moni eläkeläinen rahoittaa menojaan pikavipeillä?
Eläketurvakeskus on selvittänyt tätä 55–85-vuotiaiden vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkeläisten parissa. Kyselytutkimuksen mukaan 1,6 prosenttia eläkeläisistä oli vuonna 2020 joutunut turvautumaan pikavippiin maksaakseen välttämättömiä menojaan.
Meillä ei ole tarkempaa tietoa siitä, keitä nämä pikavipin ottajat ovat ja miksi he ovat turvautuneet pikavippiin. Todennäköisimmin pikavippejä ottavat eläkeläisistäkin ne, joilla on eniten toimeentulovaikeuksia ja keskimääräistä matalammat tulot.
Mitä tutkimuksenne paljastaa eläkeläisten muista keinoista rahoittaa menojaan?
Kaikkiaan 40 prosenttia 55–85-vuotiaista eläkeläisistä oli joutunut rahoittamaan välttämättömiä menojaan jollakin muulla tavoin kuin säännöllisillä tuloilla. Yleisin tapa oli kertyneet säästöt. Tavallista lainaa oli ottanut 6 prosenttia.
Kiinteää omaisuuttaan, kuten asunnon tai auton, oli joutunut myymään 4 prosenttia vastaajista. Toimeentulotukea oli saanut 2 prosenttia ja muita avustuksia, kuten kirkon tai jonkin järjestön apua, 2 prosenttia vastanneista.
Mitä haittaa eläkeläiselle voi pikavipeistä koitua?
Pikavippeihin ei vaadita takuita tai sitä, että luottotiedot olisivat kunnossa. Siksi ne, joilla ei ole muita keinoja rahoittaa menojaan, saattavat turvautua pikavippeihin.
Pikavipit ovat laillisista rahoituskeinoista kaikkein huonoin vaihtoehto. Pikavipit ovat riskilainoja, joissa korko on huomattavan suuri.
Yksi riski on ylivelkaantuminen. Jos pikavippivelkaa kertyy äkisti esimerkiksi kymppitonni, lainan takaisinmaksuaika on lyhyt ja kuukausilyhennykset isoja, voi eläkeläinen olla tilanteessa, jossa lyhennyksiä ei pystykään maksamaan.
Tästä voi seurata pikavippikierre. Eläkeläinen ottaa uusia pikavippejä vanhojen pikavippien maksamiseksi – ja velkataakka voi paisua hallitsemattomaksi.
Jos tarvitsee nopeasti rahaa yllättävään menoon, mikä olisi pikavippejä parempi vaihtoehto?
Jos luottotiedot ovat kunnossa ja henkilöllä on takaisinmaksukykyä, voi menon rahoittaa luottokorttimaksulla. Luottoa lyhennetään rahoituslaitoksen kanssa sovittu minimisumma kuussa, ja korko on pikavippiä edullisempi.
Kuvitellaanpa, että kotonasi hajoaa jääkaappi-pakastin. Yksi vaihtoehto on kysyä useasta eri kodinkoneliikkeestä, millaisia osamaksusopimuksia liikkeet tarjoavat. Ota korkoehdoiltaan edullisin tarjous.
Varoituksen sana: älä turvaudu ensimmäiseen vaihtoehtoon, vaikka olisi miten kiire tahansa. Aina on hyvä pyytää pari, kolmekin tarjousta, ja vaatia ne kirjallisena esimerkiksi omaan sähköpostiin.
Näin on hyvä toimia myös pankkien tarjoamien kulutusluottojen kanssa. Oman pankin tarjous ei automaattisesti ole parempi kuin vieraan pankin tekemä tarjous.
Luottotiedot ovat menneet ja raha ei riitä välttämättömään kuluerään. Voiko kirkko auttaa, viestinnän asiantuntija Eila Jaakola Helsingin seurakuntayhtymästä?
Evankelisluterilaisen kirkon diakoniasta on mahdollista saada tarveharkintaista apua esimerkiksi ruoan ostamiseen tai välttämättömien laskujen maksamiseen. Käteistä tai suoria tilisiirtoja hakijan tilille ei makseta.
Avun hakija varaa diakoniatyöntekijälle tapaamisajan taloustilanteen selvittämistä varten, mukaan tarvitaan tiliote ja esimerkiksi paperilaskut. Avun hakijan ei tarvitse kuulua kirkkoon. Ensiksi kartoitetaan, onko henkilö hakenut toimeentulotukea ja muita ensisijaisia yhteiskunnan tukia.
Kati Ahonen, mitä rahanansaitsemiskeinoja suosittelisit, jos eläke ei tunnu riittävän?
Jos toimintakykyä on, eläkeläinen voi kysyä keikkatyöntekijän tarvetta omalta alaltaan. Keikkaa on usein tarjolla esimerkiksi hoiva-alalla.
Voi marjastaa ja sienestää ja myydä saaliin eteenpäin – tulo on verotonta. Tai jos kaapeissa pyörii ylimääräisiä tavaroita, niitä kannattaa myydä kirppiksillä.
Jonkin verran voi saada rahaa talteen kulujen karsimisen kautta. Esimerkiksi ruokamenoissa voi pihistää metsästämällä vaikkapa punalaputettuja tuotteita.
Lue myös Kotiliesi.fi: Peliriippuvuus vei Sannilta, 52, melkein hengenkin: ”Sairaalassa päätin, että nyt se on loppu”
Voiko eläkeläinen säästää pahan päivän varalle?
Kyllä voi, ja moni eläkeikäinen paneekin rahaa talteen, jotta on, mistä tarvittaessa ottaa. Säästää voi sukanvarteen tai tavalliselle pankkitilille, mutta myös esimerkiksi rahastoihin. Jo muutaman kympin talletuksella per kuukausi pääsee rahastosäästämisen alkuun.
Pankin tarjoamissa rahastoissa on keskimäärin peruspankkitilejä parempi tuotto, vaikka valitsisit rahaston, jossa riski on matalin ja tuotto-oletus pienin. Valitse kuitenkin rahasto, josta voit nostaa säästöt ja tuoton nopeasti, esimerkiksi parin päivän sisällä.
Rahastoista menee aina hoitokulut, joten eri rahastoja kannattaa vertailla keskenään. Pankkien myymistä rahastoista ja hoitomaksuista pääset jyvälle yhden taulukon avulla: googlaa sanat ”rahastojen hoitokulut pankin nimi” ja klikkaa tiedostoa nimeltä ”Rahastojen hinnasto”.
Juttu on julkaistu Vivassa 2/2025