Essimari Kairisto on hallitusammattilainen, joka työskentelee neljässä eri maassa. Hän asuu Düsseldorfin liepeillä Saksassa.
Aamu on ollut aikainen. Essimari Kairisto, 59, on noussut lentokoneeseen Helsinki-Vantaalla jo seitsemän jälkeen ja lentänyt toiseen kotimaahansa Saksaan. Kentältä hän on ajanut parinkymmenen minuutin matkan kotiinsa Düsseldorfin liepeille.
Eilen Essimari teki työpäivän Suomessa, mutta yhtä hyvin se olisi saattanut olla Italiassa, Alankomaissa tai Saksassa. Hän on tällä hetkellä kuuden eri alalla toimivan pörssiyhtiön hallituksen jäsen.
Suomalaisille tutuin yritys on Fortum, jonka hallituksen varapuheenjohtaja Essimari on. Hän johtaa myös yrityksen tarkastus- ja riskivaliokuntaa.
Pitkän linjan hallitusammattilaiselle reissaaminen ei ole rasite vaan intohimo, joka on nuoresta pitäen ohjannut uran suuntaa. Essimari varttui Turun saaristossa, pienessä Rymättylän pitäjässä.
Jo pikkutyttönä vieraat kielet ja kulttuurit olivat jännittävintä, mitä hän tiesi. Ekaluokkalaisena Essimari tankkasi englantia vanhempien sisarusten kirjoista. Kielet tarttuivat helposti.
”Tiesin vain, että isona haluan tehdä työtä, jossa saan matkustaa. Sen tarkempaa haavetta ei ollut”, Essimari sanoo.
19-vuotiaana Essimari lähti au pairiksi Saksaan. Sen jälkeen hän päätti suorittaa korkeakoulututkintonsa Saksassa – ja on sillä tiellä yhä.
Lue myös: Katariina, 30, valmisti yläasteikäisenä puvun Tarja Haloselle – nyt hän luo huippumuotia Chanelilla
Töitä ainakin 70-vuotiaaksi
Työkseen Essimari sparraa asiakkaitaan talousjohtamisessa, josta hänellä on vuosikymmenten kokemus. Asiakkaita ovat pörssiyhtiöt, jotka kutsuvat hallitukseen riippumattomia jäseniä tukemaan yrityksen toimintaa omalla erityisosaamisellaan.
”Työni on keskustelua eri tiimien ja johdon kanssa. Vaikka pöydällä on usein isoja asioita, työ itsessään on käytännönläheistä. Pönötysajat ovat ohi.”
Hallitusammattilaisen työ on aaltoliikettä. Kun pörssiyhtiöt raportoivat tuloksistaan kolmen kuukauden välein tai yrityksessä on kriisi, Essimari saattaa tehdä töitä seitsemänä päivänä viikossa. Sitä voi seurata useampikin hiljainen päivä.
Myös hallituspestien pituudet vaihtelevat. Suurin osa yrityksistä vaihtaa hallituskokoonpanoaan noin kahdeksan vuoden välein. Eräs asiakas on esittänyt toiveen, että Essimari pysyisi mukana 70-vuotiaaksi asti. Sen hän on luvannut.
Kulttuurierot näkyvät kommunikoinnissa
Essimari on tehnyt koko työuransa miesvaltaisilla aloilla – usein hän on ollut ainoa nainen huoneessa. Tytöttelyä hän ei ole kokenut, mutta keltanokkana häntä aikoinaan vähäteltiin.
”Tilanne muuttui, kun minulla alkoi olla kykyä argumentoida ja näyttöä tekemisistäni.”
Essimari uskoo, että nuorempana uralla oli hyötyä myös erikoisesta nimestä ja hassusta aksentista.
”Jäinpähän ainakin mieleen.”
Opiskelujen jälkeen Essimarin täytyi totuttautua saksalaiseen työkulttuuriin, joka tuntui hänestä suoritus- ja kilpailukeskeiseltä. Nykyään hän aina tilaisuuden tullen mentoroi ja rohkaisee työelämässä kohtaamiaan nuoria naisia.
”Työelämässä on paljon sisäistä kilpailua, mutta poliittisen urataistelun ei tarvitse olla kaikkien juttu. Olen aina keskittynyt tekemään työni mahdollisimman hyvin ja ajatellut, että se auttaa minua eteenpäin.”
Myös erilaisiin kommunikaatiotyyleihin on pitänyt sopeutua. Italialaiset ja saksalaiset saattavat pitää suomalaisten suorapuheisuutta töykeänä ja hyökkäävänä, joten Essimari on opetellut suitsimaan sanojaan. Alankomaalaiset taas suosivat konstailematonta lähestymistapaa.
”Erään hollantilaisen kollegan mielestä vain me suomalaiset ja hollantilaiset kykenemme nauramaan itsellemme. Emme kuulemma ota itseämme liian vakavasti.”
Lue myös Kotiliesi.fi: 7 tuotetta, joita ulkomailla asuvat suomalaiset hamstraavat kotimaasta
Kaksi sydäntä rinnassa
Essimari identifioi itsensä ulkosuomalaiseksi. Hänellä on sekä Saksan että Suomen kansalaisuus.
”Emotionaalisesti minulla on kaksi sydäntä rinnassani.”
Suomalaisuus näkyy erityisesti suhteessa luontoon. Lukemattomia kertoja muuttanut Essimari etsii kotinsa aina läheltä metsää tai edes isoa puistoa.
Saksalaisen puolisonsa kanssa Essimari harrastaa lentämistä. Mies on entinen ammattilentäjä, mutta nykyään koneen puikoissa istuu pienkonekortin hankkinut vaimo.
”Puoliso istuu vieressä ja ottaa valokuvia, kun päristelemme tässä kulmilla.”
Puolisonsa myötä Essimarilla on nyt sukua Saksassakin, mutta omasta suvustaan hän on ainoa, joka asuu ulkomailla. Vaikka hän käy Suomessa kerran kuussa ja suhteet läheisiin ovat kiinteät, omaisen sairastuessa tai menehtyessä 2000 kilometrin välimatka tuntuu.
”Iäkkäiden perheenjäsenten tukeminen arjessa on mahdotonta, ja kun suru kohtaa, sitä on yksin. Tiiviskään viestittely ei korvaa läheisyyttä.”
Kyllä sä pärjäät, sanoi Essimarin sodan käynyt isä, kun tytär aikoinaan lähti maailmalle. Sen jälkeen Essimari on asunut Saksan lisäksi Norjassa ja Yhdysvalloissa sekä matkustanut ainakin 50 eri maassa.
”Se, mistä pieni maalaistyttö Rymättylässä unelmoi, on toteutunut.”
Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 10/2025.
